sunnuntai 7. joulukuuta 2008

Montako ystävää sinulla on?

Onko ystävyys säilynyt lapsuudesta nuoruuteen ja tähän päivään?

Nuorena minulla oli paljon ystäviä. Seurakunta nuorissa tutustui uusiin ihmisiin niin kuoroissa, tapahtumissa -ja siihen aikaan harrastettiin vielä kirjeenvaihtoakin. Avoimena ihmisenä tutustuin ja olin hyvin sosiaalinen. Nämä ystävät ovat jääneet matkan varrelle, tosin nyt niitä alkaa pikkuhiljaa putkahtelemaan esiin mistäkin kolosesta (hyvä peli tuo facebook).

Nyt kun ei ole enää niin nuori, todellinen ystävystyminen on vaikeaa. Ehkä elämä on opettanut olemaan varovainen tai sitten kaikki vie aikansa. Työ ihmisten parissa, monet kontaktit työssä vievät voimia iltojen ja viikonloppujen sosiaalisuudelta. Haluan olla rauhassa, hiljaa. Joskus ei edes jaksa vastata puhelimeen, kun ei jaksa puhua.

Lapsettomana parina ei uusia tuttavia tai ystäviä synny lapsienkaan kautta. Juttuihin lapsenkasvatuksesta ja vaippamerkeistä kun ei mitenkään tunnu pääsevän innolla mukaan.

Onneksi uusia ystäviä on löytynyt. Tärkeitä ja rakkaita. Enää ei välttämättä kaipaa sankkaa ystäväjoukkoa, vaan muutama hyvä ystävä riittää. Hyvien ystävien kanssa voi jakaa ilojansa ja surujansa, ihan niinkuin nuorena. Nauraa ja itkeä. Tukea ja tulla tuetuksi.

Senkin olen huomannut, että sisarus-suhteetkin muuttuvat iän myötä enemmän ystävyydeksi. Enää ei olla taistelevia siskoksia -vaan elämää saman pohjan kautta peilaavia ystäviä.

Missä menee ystävyyden ja toveruuden raja?


Nämä ystävyys ajatukset kirvoitti
hyvä loma ystävän seurassa.

3 kommenttia:

Sugar Man kirjoitti...

NIce Post.. Visit my Blog.. http://sugarman0512.blogspot.com/

Katja Tanskanen kirjoitti...

Mielenkiintoisia ajatuksia ystävyydestä. Minullakin oli nuorena ystäviä harrastusten kautta.

Iän myötä ystävät ovat vähentyneet, tai yhteyttä pidetään harvoin. Blogimaailmassa olen saanut uusia ystäviä.

Meitä aikuisia elämä tosiaankin opettaa olemaan varovainen. Se on yksi niistä syistä, miksi uusia ystävyyssuhteita ei synny. Väsymys myös vaikuttaa asiaan. Minäkään en aina jaksa vastata puhelimeen.

Lapsettomuus on vaikuttanut minunkin ystävyyssuhteitteni solmimiseen.

Minullekin riittää muutama hyvä ystävä.

Hallatar kirjoitti...

Ihanaa että reissu oli onnistunut! =)
Mietin itsekin ystävyyttä hetki sitten ennen kuin istuin koneelle.
Ehkä laitan ajatusteni syyn blogiini...