Ajelin aamulla töihin, sairaslomapäivien jälkeen. Aurinko pilkotti pilvien lomasta, ilmassa tuoksui sade. Hymyilin.
Entisessä elämässä ( lue: kaupallisen puolen esimies- ja suunnittelijatehtävissä) olisi aamullinen töihin meno loman jälkeen ollut ahdistavaa. Työt tekemättöminä pöydillä, uudet kiireet ja projektit siihen päälle.
Lomalle lähtiessä oli ahdistus siitä, että saa pöydän puhtaaksi lomaillakseen kevyin mielin. Viimeisen työpäivän stressi -kenties tuttua? Lomalta tullessa ahdistus niistä kaikista selvitettävistä ja tekemättömistä asioista, joita kukaan ei ole puolestasi tehnyt. Vaikka olisit niin pyytänyt.
Ei olleet töihin mennessä asukkaat pesuhuoneessa pyllyt paljaina odottamassa suihkutusta
meidäthän pestiin viikko sitten
Ei olleet huoneet siivoamattominane on siivottu viikko sitten
Ei ollut nälkäisiä ruokkimattomia. Ei ollut viikon pyykkejä pesemättöminä, sänkyjä petaamattomina.
Aamu aloitettiin ihan niinkuin mikä tahansa aamu. Oli pesty ja siivottu. Vaikka olisin ollut kuukauden pois. Oli vain tämän päivän työt.
Mikä autuas tunne.
ja sain vielä muutaman iloisen ilmeen ja hymyn, kun tulin taas.
1 kommentti:
Joka paikassahan on oikeus lomiin,
on saatava muut tekeen ne työt ;)
Lähetä kommentti