maanantai 8. maaliskuuta 2010

enhän minä valita, en. Niisk.


minulla on sellainen kummallinen uusien tilanteiden lentsu. Niin olen tautini luokitellut. Aloitin silloin reilu kuukausi sitten harjoittelupaikassa, ja sairastuin flunssakuumeeseen ensimmäisen viikon jälkeen. Nyt viimeviikolla vaihdoin harjoittelupaikassa yksikköä, ja parin päivän jälkeen olin taas flunssassa. Molempaa flunssaa sairastin viikon verran, tätä jälkimmäistä yhä edelleen.

mikähän se muuten siinäkin on, että kun on poissa töistä vain flunssan takia, on kauhean huono omatunto. Onhan niin moni muu räkä poskella töissä, ja muistavat siitä kyllä muistuttaa. Minä kun olen niin huonovointinen, vaikkei ole kuumetta - enkä oikein halua olla töissä tartuttaen muita. Mutta ehkä minä en ole niin tärkeä kuin ne muut, räkäposkella olevat.

mitä tähän uuteen tautiluokitukseen tulee, niin se on oireillut aiemminkin. Matkoilla sairastelen yleensä muutaman päivän, pientä lämpöä ja nuhaa. Lomalla kyllä hoidan flunssaa reilusti lääkkeillä, särkyyn ja kuumeeseen. Näin muuten haluan sairastaa flunssani mahdollisimman vähillä lääkkeillä - niin että vastustuskyky paranee (no, ei se siltä oikein vaikuta). Nyt tiedän jo sen, että aitoon lomafiilikseen kuuluu lähtöaamun niiskuttava nenä ja tukkeutuneet korvat. Sitä lentämisen riemua !

silloin kun tein töitä vanhempieni yrityksessä, sairastuin viikonlopuksi. Kuume nousi lauantaina ja loppui sunnuntaina. Ihan ensimmäisen oikean lääkärin sairaslomapäivän vietin ensimmäisessä työpaikassani, jossa oli työntekijänä. En osakkaana.

ehkä sitä lomalla hellittää, ja heti pääsee lentsu tarttumaan. Ehkä uusissa tilanteissa on niin puolustuskyvytön, että ensimmäinen nurkan takana vaaniva basilli ottaa kiinni.

niisk.

Ei kommentteja: