No iskihän se, flunssa. Palelee ja kylmästää, holotna olo. No, onneksi tämä viikko on vielä vapaata, työt alkaa ensiviikolla. Saan sairastaa ihan rauhassa. Minä kun sen taidon osaan, tekeytyä niin niin surkeaksi, hoitajaa vailla vain.
Viimeviikko meni ainakin fyysisen pienenemisprojektin puitteissa ihan metsään. Tai läskiksi, sanoisiko sen niin paremmin. Nälkä ja kamala makean himo. Siihen lipittelin Coca-Cola lightiä, ja siitä ilmeisesti ihoreaktio kasvoille. Pikkuhiljaa hellittää, molemmat. Tosin makean himoon tuli kyllä syötyä hiukan suklaatakin, ja lakritsia. Pullaa. Olikohan se "se aika kuukaudesta". Kenties.
Tarjouksen läpimenosta en vielä tiedä, tämä se on aina mielenkiintoista. Odottaa, tärppääkö vai ei. Oliko tarjous kohtuullinen vai ei. Mielelläni ko. suunnittelun tekisin, olisi taas hiukan päänvaivaa ja ideoitavaa. Tämähän se onkin mielenkiintoista, odottaa tärppääkö tarjous vai ei. Kaikkeahan ei voi saada, eikä toki tarvitsekaan.
Hirsitalon yläkerran uusi pohjakuva on tehty, samoin peiliväliovien uusi mallikin löytyi. Hienoa nähdä tämäkin kohde sitten joskus valmiina. Ehkäpä kevään kuluessa.
Meille sitten vihdoin ja viimein hankittiin digi-boxi. Tallentava sellainen. Onpa näppärä laitos. Tosin tuleeko sitä kaikkea tallennettua katsottua, mutta jotenkin tuntuu siltä, että ko. aparaatti hiukan vapauttaakin. Vanhalla vhs-nauhurilla oli niin vaikeaa ajastella ohjelmia, nyt se käy ihan muutamalla napin painalluksella. Kuvan laatukin parani huimasti, vanhasta telkkarista otetaan nyt viimeiset tehot irti. Kuukauden vaihteen jälkeen jää toinen tv pois käytöstä, ehkä se on ihan hyvä. Joskus ihmettelen kyllä, miksi taloudessa pitääkin olla niin monta televisiota? Jokaisella omassa huoneessaan oma, jokainen omassa huonessaan katselee omaa ohjelmaa. Ennenhän kokoonnuttiin yhdessä katsomaan Mennään bussilla tai Lauantaitansseja.
Muutoin kyllä television katselua voisi hiukan vähentää, ja keksiä siihen tilalle jotain muuta hyvellisen tähellisempää. Valitettavasti olen jäänyt joihinkin sarjoihin "kiikkiin", ja niitä on ihan pakko katsoa. Mukavan mielen tuoja on iltapäivien Sydämen asialla, sitä katsellessa tulee hyvä mieli. Kotimaisia sarjoja on mukava myös katsoa, maanantai-illan Harvoin tarjolla kuuluu ehdottomasti katsottaviin. Mutta, voisihan sitä lukea, keskustella, kuunnella radiota, olla vaikka vaan ihan hiljaa, ehkä enemmän.
Tälläviikolla haluaisin, mikäli flunssa ei ihan vie pedin pohjalle, viettää kaupunki-päivän. Jossain Kalevan numerossa oli lista Oulun taidegallerioista, ehkä voisi ne koluta läpi. Samalla voisi taas tehdä sisustusliikkeisiin päivityskierroksen.
Veekukin ehkä käy kylästelemässä torstaina ja perjantaina olisi sitten kaimat-päivä.
Kaimat-päivään kuuluu kaiman kanssa vesijuoksua, senjälkeen tekisimme lounaan meillä. Olisipa kiva höpistä naisten kesken ja nauttia hyvää ruokaa. Mitähän voisi valmistaa, olisiko ideoita?
2 kommenttia:
Mekin siipan kanssa katotaan sydämen asialla aina kun ehditään ja hytkytään sohvalla tunnusmusiikin tahdissa "Heartbeat..." harvoin tarjolla en ole ehtinyt/jaksanut seurata, mutta Sydänjää on mun ohjelmistossa. Monet on lomalla Blogistaniasta tämän viikon, täällä on hiljaista.
Sydämen asialla kuuluu meillä myös molempien lemppareihin, Greenrassin tempaukset (mikä näyttelijä suoritus!) hymyilyttää meitä molempia. Tähän yhteiseen hetkeen lisäksi vielä uudeksi tavaksi tullut kahvit nisun kera.
Lähetä kommentti