sunnuntai 31. elokuuta 2008

reisiä, päivävoiteita ja poliitikkoja

Työpaikan porukan illallinen Tallinnassa

- alkuruuaksi sammakon reisiä chilikastikkeella. Ainakin ajatus sammakoista, ja vieläpä niiden syömisestä on tuntunut vieraalta. Onko niin, että joukossa rohkeus tiivistyy, ja niin toisiinsa tutustuva työporukka jakoi tämän extremekokemuksen yhdessä. Miltään eivät maistuneet, ei hyvältä eikä pahalta. Näyttivät ehkä hiukan irvokkailta. Ehkä se riitti, siltä eläinlajilta. Minulle.


.......


........
Toisen viikonlopun yöpyminen oli kauniissa hotellissa, Nordic Hotel Forum. Kauniisti, trendikkäästi sisustettu hotelli, mitä maittavin ja monipuolisin aamiainen ja perustyly virolainen asiakaspalvelu.

Ihmettelen, miten nämä hotellit voivat olla kannattavia. Yöpyminen ja matkat maksoivat vajaa 100€ / hlö. Ei tarjoilija tai vastaanottovirkailija juuri voi loistopalkkaa saada. Ehkei sillä palkalla sitä ystävällistä palvelua kannata antaa, ihan se perustyly riittää. Ehkä sitä joukkoa, joka kaduilla heilui enemmän tai vähemmän humaltuneena, kannata kovin palvellakaan ystävällisesti.



Tullessa laivalta ostin ihanaa päivävoidetta, L'OCCITANE. (jostain syystä vain Australian sivut toimii, pelkkä loccitane.com ei suostunut ainakaan minulla avautumaan ) Kasvoilla tuntui ihanan raikastavalta, ja iho on tuntunut koko päivän pehmeältä. Samaan sarjaan silmänympärysvoiteen ostin myös, sitä en tosin vielä kokeillut - pitää käyttää vanhempi voide ensin pois.

Junamatka takaisin kotiin oli niiiiiin pitkä. Osan matkaa kului keskustellen itseään paremmassa seurassa. Positiivinen mielipiteeni eräästä vaikuttajasta ei oikein ottanut ymmärtämystä, lienee puolue oli väärä. Ja tämä ei todellakaan ole mikään henkilökohtainen poliittinen kannanotto - en valitettavasti ole poliittisesti aktiivinen. (minun piti vielä kysyä keskustelukumppanilta mihin puolueeseen tämä kauniisti hymyilevä toinen poliitikko kuului, ja hiljaa kuiskattiin "kokoomus" ).Mielipiteeni A.S:stä perustuu täysin ulkoisiin seikkoihin, reiluun hymyyn ja hyvään kielitaitoon.

.....


Tästähän nyt sain todella syvällisen kirjoituksen:
ruokaa,
hotelleita,
kosmetiikkaa,
politiikkaa.
.....
ja kuka tässä vielä on itseään höttö-bloggaajaksi kutsunut!
.....

ja vielä poliitikosta. Kun keskusteltiin ihan tavallisista asioista, niin keskustelu oli ihan normaalia. Mutta kun tuli puhetta bensaverosta, meni ilmeet ja eleet, äänenpainot niin poliitikolle ominaiseksi. Onkohan niillä jokin nappula, mistä nauha alkaa pyöriin - ja minua alkaa nukuttaa?

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Sammakonreidet ovat jääneet maistamatta. Kieltämättä nuo lautasen reunalla rötköttävät sääret näyttävät vähän irvokkailta.

Ei se ole hotellin halpa hinta. Virolaisilla on ihan palkasta riippumatta oppimista vaikkapa suomalaisesta asiakaspalvelusta, ihan tavallisesta hymystä alkaen.

titu kirjoitti...

Kari, niin ovat. Jos ruokalistassa olisi ollut kuva annoksesta - olisi ehkä jäänyt tilaamatta. Mutta eihän sitä voi jättää kokeilematta - kun kerta muutkin...

Niin ymmärsin, että asiakaspalvelu on aivan lapsenkengissään. Viimesyksyisellä matkalla Montenegrossa törmäsimme aivan samaan asiaan. Sinänsä kummallista, koska mielestäni hyvä asiakaspalvelu ei edes tarvitse välttämättä mitään koulutusta - vaan lähtee ihmisestä itsestään, avoimesta ja kiinnostuneesta suhteesta toiseen ihmiseen.

Vicki Li kirjoitti...

Heippa Helinä, toivottavasi olosi on jo parempi.
Sun yöpöytä oli tosi siisti ja kaunis, samantyylinen kuin meidän sohvapöytä. Alatko sie suoraan vaan nukkumaan, kun menet sänkyyn vai mitä siellä puuhaat? Mie en osaa nukkua, jos en lue ainakin muutamaa riviä. Uni alkaa kyllä pian painaa luomia.

Monenlaista olen syönyt, mutta sammakonreisiä ei ole vielä eteen tullut. Kokeilisin kyllä. Jotkut väittävät kanan makuiseksi. Tiiä häntä.

Tänne tuli kans syksy, aamulla oli +5 astetta, hrrrr...

titu kirjoitti...

Vicki Li, pöytä oli aikoinaan sohvapöytä. Sille tapahtui pieni onnettomuus, ja pinta piti hioa. No, se on odotellut sitä käsittelyä - ja taitaa odottaa pitkään :) Siirtyi yöpöydäksi odottelemaan...

Nukkumaan mennessä katson televisiota - tai kuuntelen radioita. Harvoin ihan suoraan nukkumaan - jos ei nyt sitten ole ihan todella väsynyt.

Luulin jo parantuneeni, mutta tänään nuha tuntuu menevän korviin, päätä särkee. auts.

Ilmakin on niin viileä, pikaisesti kävin asioilla (hain järkyttävän painavan matkalaukkuni matkahuollosta, kun en jaksanut sitä junassa raahata) - ja palelin koko ajan.