Mulla on -taas- pää ihan pilvissä.
Takana ensimmäinen päivä Tallinnassa. Viisi tuntia kävelyä. Viisi tuntia valokuvausta. Satoja kuvia.
Kuinka rakastankaan rakennuksia, niiden muotoja. Värejä. Uusittuja, saneerattuja ja entisöityjä. Myöskin niitä vanhoja ja rappeutuneita. Korkeita taloja, kapeita- toinen toisissaan kiinni olevia.
Näihin kuviin ja tunnelmiin. Huomenna jatkuu - jos jalat ja selkä suo.
Hotelli ei nyt kuitenkaan ihan ole The Three Sisters (kuvassa),
vaan ihan mukava Reval hotels Central.
Tämä kuva piti vielä lisätä - näinköhän meillekin huomenna käy?
Pappa siinä otti ihan rauhassa pikkutirsat puiston penkillä - emäntä istui ihan ölövinä ja otti valokuvia. Rentoa elämää - mitä tuota niin tosissaan ottamaan.
2 kommenttia:
Tallinna onkin käymättä. Ehkä joskus.
Tirsat puiston penkillä taitaa olla sellaista, jota ei voi nainen kuvitella tekevänsä, vai voiko? Joskus interraililla on tullut nukuttua puistossa, mutta visusti puskassa piilossa.
Kaunis kaupunki. Katsottavaa riittää, useammaksikin reissuksi.
Oli mukava, kun oli mukana ihminen, joka tiesi paikat, ja ohjasi mielenkiintoisiin paikkoihin. Ei sinne Mustamäen torille.
Juu- ehkei ihan tirsoja tulisi otettua. Vai mistä tuota tietää- jos oikein pakkaa väsyttämään. Mieluummin kuitenkin ehkä ihan sängyssä :)
Lähetä kommentti