keskiviikko 24. syyskuuta 2008

- kun pahasta näen irti hyvän ja aidon


" Elämälle kiitos, sain siltä paljon.
Se sydämen antoi joka ilosta takoo,
kun kasvavan huomaan ihmisen taidon,
kun pahasta irti näen hyvän ja aidon,
kun silmies syvää kirkkautta katson.

Elämälle kiitos, sain siltä paljon,
kun sain siltä naurun, sen vierelle itkun.
Niin erotan selvään onnen ja tuskan,
jokaisen laulun läikkyvän pohjan,
yhteisen laulun, jota itsekin laulan."


Violetta Parra
suom. Jaana Lappo

Tuntuu, ettei löydy sanoja.
Ei tälle tunteelle.

Haluan uskoa myös hyvään,
lapsen kirkkaisiin silmiin,
vilpittömyyteen ja rehellisyyteen.

Tämänkin pahan keskellä,
koskettamana.

Surullisena.
Kun ei enää ymmärrä.

1 kommentti:

helena kirjoitti...

Remember, you are not alone.....!