torstai 18. joulukuuta 2008

Kirjeitä menneisyydessä, facebook tänään

Muistatkos kirjeiden aikaa? Kirjeenvaihtokavereita etsittiin lehdistä, eri ryhmien julkaisusta ja muistelen kansainvälisiä kirjeystäviäkin tarjotun koulussa. Kirjeenvaihtoilmoituksia kirjoiteltiin, jännityksellä odotettiin kuka niihin vastaa.

Minulla oli useampikin kirjeenvaihtotoveri, tyttöjä ja poikia. Harmi, että tämä kirjeenvaihtoni on hävinnyt lukuisten muuttojen aikan -mitään luettavaa niiltä ajoilta ei ole jäänyt.

Muistoja kyllä hyvin vilkkaasta kirjeenvaihdosta, kirjeitä lähetettiin lähes päivittäin, kuten myös saatiin.

Lämpimästi muistan ystävääni "Berry Cold", hänen kanssaan kirjeenvaihto pääsi korkeisiin sfääreihin -emmekä tainneet tavata kuin yhden kerran livenä. Kuitenkin olimme mitä parhaimmat ystävät, kirje siivitti salaisuudet toiselle puolen Suomea.

Tämän päivän kirjeenvaihtoa -nopeasti ja tehokkaasti facebookissa. Taannoin Hallatar kirjoitti asiasta, ja nyt hymyillen luin Obeesian ajatuksia saman asian tiimoilta. Olin aloittanut jo tämän kirjoittamisen, jättänyt sen lepäämään ja silmiini osui Obeesian ajatukset asiasta. (jos Obeesia haluat aivan järjenhäivättömän facebook-kaverin, niin viestiä sähköiseen postiin rhelina at suomi24.fi) Miksei muutkin rohkeat... !

Facebookin kommunikointi, reaaliaikaisena tai hieman viiveellä vie yhä enemmän mukanaan. Se on yhdistänyt serkuksia ja sukulaisia, ja tuonut aiemmin ns. hyvän päivän tuttuja lähemmäksi. Nopeiden heittojen ja kommenttien taso vaihtelee, se vapauttaa kommunikoimaan enemmänkin spontaanisti.

Toisaalta, olisihan se mukava saada joskus ihan käsinkirjoitettu kirje.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Katsotaan, rohkenenko ;)

Hallatar kirjoitti...

=)

Käsinkirjoitetut kirjeet ovat ihania. =)

Niitä miekin kannatan.
Sydämestäni =)

Ne ovat sitä paitsi intiimimpiä. =)

titu kirjoitti...

Obeesia, ok...:)

Hallatar, ihan totta, läheisempiä, intiimejä kirjeet ovat, käsinkirjoitettuina.

minä kun olen tällainen tekniikkaan hurahtanut, helposti jään tänne näppäimistölle enkä ota kynää käteen...