Nyt oottaa mua maailma
uusi, mitä kiehtovin
Vanhat kengät taakse jää
ne hylkäsin ja unohdin
Uusiin mä askeliin
päätin tehdä hankinnan
Kenkiin hienoimpiin,
ehkä hiukan hiertäviin
Iloitsin ja ylpeilin
uudet kengät kiilsi niin
Katselin mä niitä vain
silmät etsi varpaitain
Kun mä siinä astelin
katse askelissain
jäi näkemättä maailmain
kengät hiersi jalkojain
Mahtuisipa jalkaan
vielä kengät mukavat
Alusta voisin alkaa
elämäni tarinat
uusi, mitä kiehtovin
Vanhat kengät taakse jää
ne hylkäsin ja unohdin
Uusiin mä askeliin
päätin tehdä hankinnan
Kenkiin hienoimpiin,
ehkä hiukan hiertäviin
Iloitsin ja ylpeilin
uudet kengät kiilsi niin
Katselin mä niitä vain
silmät etsi varpaitain
Kun mä siinä astelin
katse askelissain
jäi näkemättä maailmain
kengät hiersi jalkojain
Mahtuisipa jalkaan
vielä kengät mukavat
Alusta voisin alkaa
elämäni tarinat
Tämä on ihan ensimmäinen yritelmäni loppusointuisesta runosta,
vapaita virtaavia ajatuksia olen kirjoittanut aiemmin.
Ehkä vielä voisi hiukan "säätää",
mutta olin niin innoissani, että heti piti esille laittaa :)
3 kommenttia:
Kivan runon olet kirjoittanut.
Blogissani on sinulle jotain. Käy kurkkaamassa haluatko sen:)
Kivan runon sait kuvaa.
Olen hulluna kenkiin :)
Miten hyvin kuvasitkaan sitä, mitä meille usein tapahtuu...Keskitymme johonkin ulkoiseen... Kestämme hiertämistäkin, kun emme osaa luopua... Joskus (onneksi)heräämme huomaamaan, mikä on todella oleellista ja tärkeää... Silloin saamme mahdollisuuden aloittaa jotain uutta!
Lähetä kommentti