lauantai 7. helmikuuta 2009

Runotorstai : uudet askeleet


Nyt oottaa mua maailma
uusi, mitä kiehtovin
Vanhat kengät taakse jää
ne hylkäsin ja unohdin

Uusiin mä askeliin
päätin tehdä hankinnan
Kenkiin hienoimpiin,
ehkä hiukan hiertäviin

Iloitsin ja ylpeilin
uudet kengät kiilsi niin
Katselin mä niitä vain
silmät etsi varpaitain

Kun mä siinä astelin
katse askelissain
jäi näkemättä maailmain
kengät hiersi jalkojain

Mahtuisipa jalkaan
vielä kengät mukavat
Alusta voisin alkaa
elämäni tarinat

Runotorstai, kuva haaste
Kuva : Elegia


Tämä on ihan ensimmäinen yritelmäni loppusointuisesta runosta,

vapaita virtaavia ajatuksia olen kirjoittanut aiemmin.

Ehkä vielä voisi hiukan "säätää",

mutta olin niin innoissani, että heti piti esille laittaa :)

3 kommenttia:

Susanne kirjoitti...

Kivan runon olet kirjoittanut.

Blogissani on sinulle jotain. Käy kurkkaamassa haluatko sen:)

Anonyymi kirjoitti...

Kivan runon sait kuvaa.
Olen hulluna kenkiin :)

Crane kirjoitti...

Miten hyvin kuvasitkaan sitä, mitä meille usein tapahtuu...Keskitymme johonkin ulkoiseen... Kestämme hiertämistäkin, kun emme osaa luopua... Joskus (onneksi)heräämme huomaamaan, mikä on todella oleellista ja tärkeää... Silloin saamme mahdollisuuden aloittaa jotain uutta!