keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

umpihankea, mutta hymyillen

Olin iloinen siitä, ettei pääsiäislomalle ollut mahdollisuutta ottaa mukaansa tietokonetta. Läppäri mokkuloineen meni työpaikan mukana, ja niiden tilalle otin kirjoja. Sen ajan, jonka olisin surffaillut netissä sain lukea kaksi hyvää kirjaa. Viehätyin erityisesti Amerikkalaisesta Elegiasta, Siri Hustvedt. Tämä kirja kestää varmaan lukemisen toiseenkin kertaan, niin monitasoisia tarinoita ja ajatuksia kirjassa oli.

Hiihtämisen kanssa oli nyt sitten vähän niin ja näin. Hanki ei kantanut, ja hiihto umpihangessa oli haasteellista. Suksissa leveys olisi kyllä näihin olosuhteisiin riittänyt, mutta pituutta oli kuulemma hiihtäjän painoon nähden liian vähän. Olisikohan ne pitänyt olla kuinka monta metriä pitkät, että olisivat kantaneet? *nauraa* Pääsimme kuitenkin ponnistelujen jälkeen järvelle kerran hiihtelemään, niin että voi ainakin sanoa hiihtäneensä. Ja mitä ihmeen hiihtoa se on, johon on valmiiksi tehdyt ladut? Tämä se hiihtoa oli, kun oli välillä puolimetriä hangessa, suksenpohjissa paakkuuntunutta lunta ja hiihtokenkien alla myös. Eikä luista, ei. Siinä tuli kuulkaa siskot ihan hiki!

Olin ilahtunut kun pääsin tänne takaisin, tekniikan pariin, ja huomasin mukavia kommentteja blogissani. Olipa facebookiinkin tullut yksi mukava kaverikutsu, kiitos siitä :) On hyvä välilä huomata, ettei ilonhetkiin tarvitse suuria sanoja ja tekoja, ihan pienetkin asiat riittää. Pieni huomaavainen ele, tai sana -vaikka ihan tuntemattomalle mummolle tai papalle, tai naapurille, puolitutulle. Yritänpä siirtää tätä hyvää mieltä eteenpäin, ja muistaa hymyillä tänään ja ilahduttaa jonkun päivää- vaikka ihan pienellä ystävällisellä sanalla.

3 kommenttia:

Hannelen paratiisi kirjoitti...

Mun tekee mieli hiihtää...

Sooloilija kirjoitti...

Mun tas tämän kuvauksen perusteella ei tee yhtää mieli hiihtää..

Kiva kuulla, että olet ollut hyvällä ja iloisella mielellä. Hymy ja iloiset sanat toisellekin pelastavat monta hetkeä..

Vicki Li kirjoitti...

Mie tein ne harvat hiihtoreissut helmikuun paskareissulla. Mutta sun hiihtäminen kuulostaa ihan talvisota meiningiltä.