maanantai 11. toukokuuta 2009

pakolaisia ja transvestiitteja


pitkästä aikaa luin kirjan
jonka ääressä sain nauraa ääneen.

miika nousiaisen
vadelmavenepakolainen

kirja oli luettava heti loppuun,
kun ei osannut arvata
miten kansallisuustransvestiitin loppujen lopuksi käy.

Joskus itsestäkin tuntuu,
että voisi olla oikeasti ihan jotain muuta mitä itseasiassa onkaan.
Että olisi oikeasti tarkoitettu olemaan jotain muuta,
asumaan jossain muualla (vaikka edes hiukan lämpimämmässä)
ja kenties olemaan vaikka hiukan rikkaampi, kauniimpi, menestyneempi ... ja..... ja.... ja....

Tämä vadelmavenepakolainen ryhtyi toimiin,
ja lopputulos... mikäs se olikaan?

no, ehkä sittenkin olen tyytyväinen kylmään ja pimeään talveen,
ja siihen mitä juuri nyt on, ei niin rikkaana ja kauniina.
onhan meillä sentään kesä
ja toteamus siitä, ettei raha tee onnelliseksi.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Oletko lukenut Torey Haudenin Tiikerin lapsi?
Katsoin mitä kirjoja pöydälläsi, siksi tämä suositus..

ritaHelinä kirjoitti...

kiitos muistutuksesta,
meni heti varaukseen kirjastosta.

Sooloilija kirjoitti...

Minäkin luin äskettäin Vadelmavenepakolaisen. Pidin ja en pitänyt. Se oli välillä puuduttava, liikaa faktoja Ruotsista ja sen merkkihenkilöistä. Välillä se oli hyvin brutaali tappamisineen, mutta oli siinä jotain jännää oivaltamisen iloakin..

Ps. entisenä Ruotsin asukkina luin tätä aika kriittisesti..

Hannele kirjoitti...

jännä kirja