tiistai 19. tammikuuta 2010

tietävää tekniikkaa ja tietämätöntä työntekoa


kurssin teoreettinen osuus lähenee loppuaan, vielä puolitoista viikkoa ja sitten alkaa harjoittelu. Kurssista tärkeimpänä jäi käteen tietotekniikan a-tutkinto ja mukavia uusia tuttavuuksia. Harjoittelusta odotan sitten vielä jotain lisää. Sain harjoittelupaikan kehitysvammaisten ryhmä-, päivä- ja sijaiskodista. Innolla odotan, mitä harjoittelujakso tuo tullessaan. Ko. kodin toiminta laajenee, ja jospa saisin markkinoitua itseni oppisopimukseen lähihoitajaksi. Tai sitten jonnekin muualle - jos nyt mitään muuta ei eteen anneta.

kävin päivänä muutamana "haistelemassa kaupallista ilmanalaa", teki ihan hyvää. Mukava oli nähdä entisiä työkavereita ja kuunnella kaupallisia juttuja. Tosin tämä nykyinen meno sunnuntai aukioloineen herättää kysymyksiä, eikä liene pienin se mistä sunnuntailisien maksaja. Eiköhän loppujen lopuksi maksajana ole kuluttaja, ja hinnat senkuin nousee. Tarvitsemmeko me sunnuntaina auki olevia kauppoja? Eiköhän ihminen kuluta tietyn vakion, ostaa sen sitten arkena tai pyhänä.

niin, itse ajattelisin että voisin olla sunnuntaina töissä sairaalassa, palvelukodissa -siellä missä oikeasti tarvitaan 24/7 työntekijöitä -mutta että sisustustarvikekaupassa, rautakaupassa, huonekalukaupassa - joka sunnuntai ja tehdä töitä?

olenpa saanut tehdä ihan "oikeita" keikkoja palvelukodissa, ja se on tuntunut ihan mukavalta. Kun on kysytty - ihan niinkuin olisi jotenkin tarpeellinen kansalainen. Tosin nyt huomaa, että Se Kutsumus on muuttunut työnteoksi, työ tuntuu ihan työltä. Haasteitakin on ollut, ja itsearviointia on pitänyt suorittaa. No, enhän minä ole edes kouluja käynyt , eihän minun tarvitse kaikkea vielä osatakaan ....Tärkeää tietenkin olisi löytää oma tapa tehdä töitä, mutta ehkä sen löytäminen tarvitsee ensin teoriaa pohjaksi. Mitäpä tällainen maallikko asiasta ymmärtäisi, vaikka toisaalta maalaisjärjellä olen kohtalaisesti työssäni selvinnyt. Mielenkiintoisen lisän tuo se, miten työnteko vaikuttaa päivärahoihini. Käsittääkseni se ei ainakaan kannusta keikkojen tekoon, mutta itse näen tärkeänä tehdä jotain ja saada työkokemusta. Kaikkea kun ei aina voi mitata rahassa.

nyt vaan odottelen, mikä ovi aukeaa. Ehkäpä joku, juuri minulle tarkoitettu.

1 kommentti:

Tarja kirjoitti...

Kannatan kauppojen vapaata aukioloa, niin että yrittäjä voi itse päättää milloin pitää putiikkinsa auki. Elämäntilanteista johtuen on sunnuntai aukiolo hyväkin. Silloin kun lapset oli pieniä ja kävin töissä 5 pv viikossa, mulle olisi sopinut paremmin lauantai kiinni - sunnuntai auki.
Onhan ravintolat, r-kioskit, leffateatterit ja huoltoasemat auki sunnuntaisin. En pidä kauppoja sen kummempana.