perjantai 7. tammikuuta 2011


Ihastelin kävellessäni kotiin lumisia maisemia, katuvalojen luomia varjoja. pihapuiden oksilla kauniisti lunta, lempeä lumisade. hymyilin.


tänään tapahtui
sain opintotehtäväni hyvälle mallille
ostin itselleni lämpimämmän pipon ja tumput
kävin lähikaupssa uusi pipo päässä,
hintalappu komeasti tupsuna heiluen - sain hyvin hymyilevää palvelua
sain kuulla ystäväni matkakokemuksia 
kävin ystäväni kanssa viinilasillisella, keskustelu soljui sujuvasti


ihania ovat, ystävät. tärkeitä.

2 kommenttia:

Sooloilija kirjoitti...

Hymyileminen ja nauraminen ystävän seurassa, se on elämän suolaa ja sokeria, ihan parasta!

titu kirjoitti...

ihan parasta,
todentotta!

voimaa antavaa!