sunnuntai 31. elokuuta 2008

yöpöydällä

Vicki Li, ja yöpöydät - muillakin kuvattuna. Kotiin päässeenä kuvasin sen aamupäivällä sellaisena kuin se oli. Suutarin lapsilla kun ei ole kenkiä, niin meidän pöytä on odottanut puolikymmentä vuotta pinnan vahakäsittelyä. Kiillottuu näköjään niinä harvoina pölynpyyhkimiskertoina pinnaltaan moniväriseksi.

Purkit- äidin tuliaisia Venäjältä- kätkevät paripuoli korvakoruja ja helmiä, pitämättömiä kelloja, pientä sälää.

Kaukosäätimen kansi on joistain syystä jäänyt pöydälle, pitänee asentaa paikalleen. Oma nuoruuden kuva löytyi jotain kirjaa selatessa, mukava on katsella kun on ollut nuori ja kauniskin.

Yöpöydältäni puuttuvat kirjat ja lehdet, en lue sängyssä. Sitä harrastusta voisi ehkä elvyttää, mutta mies ei kestä lukuvaloa. Ehkä otan käyttöön ystävän T:n vinkin, otsalampun.

Kynsiäni yritän hoitaa, ja muistaa sen jättämällä rasvat ja öljyt yöpöydälle. Tämä Mavalan kynsinauha öljy on ihan mukava ja toimiva - kunhan sitä muistaisi käyttää.

Lattialla olevassa muovisesta korista voisi ehkä löytyä yksi kirja, joitain mainoksia, ehkä lehti. Miksihän tuokin on sitten tuossa, ei sillä mitään varsinaista käyttöä ole.



Ihanin ilostuttaja on kuva Veekusta, pienen pienenä ja veikeänä. Jos mistä niin tästä kuvasta aamu saa pienen valonpilkahduksen - jos nyt sattuu joskus nousemaan täysin väärällä jalalla.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

lupaavasti