tiistai 28. lokakuuta 2008

Perinteitä kunnioittaen ja kompromisseja tehden


Että nyt nämä perinteet pysyvät voimissaan, pitää aloittaa tämä junamatka blogikirjoituksella. Mitäpä muutakaan tekisin näin aamutuimaan, kun kello on 5:25.

Silmää ja mieltä kyllä väsyttää, mutta enpä todennäköisesti saa nukuttuakaan. Junassa nukkumiseen tarvitsee todella väsyneen olotilan, ja mitenkäs sitä on enää todella väsynyt, kun on jo kerran herännyt ?

Tämä viikko työpaikalla Hki:ssä on ihan rankkaa tekemistä, tavaroiden paikalleen laittoa ja esillepanon miettimistä. Ehkä juuri päinvastaisessa järjestyksessä. Päivät ovat pitkiä, toiveissa olisi päästä viikonlopuksi kotiin.

Jännityksellä odotan, miltä liiketilan tehostemaalaukset näyttävät. Olivat pojat (hurjat) menneet muuttamaan suunnittelijan suunnitelmia ja kommenttina puhelimessa oli vain "kauhea". Ehkäpä saavuttuani liikkeeseen esitänkin "hullua akkaa" ja huudan naama punaisena vaatien pintojen uudelleen käsittelyä. Ehkä minusta löytyy tuota "hullua akkaa", mutta ei ehkä huutamiseen saakka. Onhan se hyvä, että on väriä elämässä. Kunhan nyt edes hiukan sointuisivat keskenään.

Tästä suunnitelmien toteuttamisesta ja niiden noudattamisesta voisi kirjoittaa kyllä pitkästikin -mutta ehkä jätän sen paatoksen toiseen kertaan. Mutta voisi kyllä miettiä sitä, että miksi ihmeessä palkkaa suunnittelijan visioimaan ja ideoimaan, jos aikookin toteuttaa asiat aivan toisin? Vihjeenä teille, jotka ehkä käytätte sisustussuunnittelijaa: kertokaa suunnittelijalle, jos olette jostain asiasta eri mieltä ja aiotte jokatapauksessa tehdä jotain toisin kuin suunnittelija ehdottaa. Silloin kokonaisuus pysyy jotenkin hanskassa, vaikka tehtäisiinkin kompromisseja.

1 kommentti:

*iTkUpiLLi* kirjoitti...

No olipa hyvä vinkki tuossa, todellakin olen ihan samaa mieltä, että jos palkkaa sisustussuunnittelijan, niin yhteistyöllä tulee parempi lopputulos, kuin että salaa mennään muuttamaan suunnitelmia.

Toinen juttu on sitten se, että ainahan sinne tilaan tuppaa tulemaan yhtä sun toista rekvisiittaa ja valitettavasti nekin laitetaan joskus suunnittelijan piikkiin.

Mä olen erittäin huono "huutamaan" ja mieluummin sitten unohdan koko jutun, kuin alan kinaamaan. Tosin se ei ole kyllä mielestäni oikein sekään.