tiistai 22. syyskuuta 2009

Helsinki-Bellagio, matkapäivä 1.


Keskiviikkona lähdimme matkaan sinivalkoisin siivin, Finnairin Silver Birdillä. Milanoon, Malpensan lentokentälle -josta jatkoimme matkaa junalla. Kaikki liput piti julkisiin kulkuneuvoihin ostaa etukäteen, ja junaliput leimauttaa ennen laiturille menoa. Jos nyt sattui leimauslaite toimimaan. Jos laite ei satu toimimaan, niin liput pitää näyttää junan henkilökunnalle -jos nyt niitä sattuu näkemään.

Ensin lentokentältä olisi pitänyt mennä Saronnoon, ja sieltä vaihtaa Comon junalle. Olimmekin yllättäen Milanossa .... jossa juuri ennätimme hypätä Lago di Comon junaan. Tämä ihmeellinen aikataulujen sattumukset seurasivat meitä koko matkan ajan, minne tahansa olimmekin millä tahansa menossa, kulkuväline lähti NOW. (niinkuin eräs linja-autokuski meille ystävällisen napakasti ilmoitti) Kulkeminen oli halpaa - junamatka Malpensa-Saronno 6€, Saronno-Como 2€ -ja matkaa kesti noin tunti. Tämä oli toinen kummallisuus, lähes kaikki matkamme kesti juuri tuon tunnin -tai vähän yli tai ali.

Comolta lähtiessä satoi vettä - kastui varpaat, kassit, housunlahkeet .... mutta onneksi lautta Bellagioon lähti myös NOW hintaan 10€. Harmittavaa vain, että lauttamatkalla näkyvyys oli sateen ja kosteuden sumentamista ikkunoista lähes olematon. Mutta järven kauneus kyllä tuli selväksi, toivottavasti pääsen käymään siellä toisenkin kerran. Matka kului mukavasti seuratessa koululaisten juttuja, vaikka kieltä ei ymmärtänytkään.

Hotelli Bellagio oli ihanan idyllinen. 38 askelmaa rannasta mukulakivisiä portaita. Näkymä ylimmän kerroksen huoneesta oli huikaisevan ihana - ihan kuin olisi katsonut taulua. Näkymä Como-järvelle.... AH!




Sateinen alkuilta tuntui viileältä, mutta onneksi se lakkasi ja ilmakin muuttui lämpimämmäksi. Kosteaksi ja lämpimäksi. Kapeilla kaduilla oli toinen toistaa ihastuttavampia liikkeitä: laukkuja, koruja, kenkiä, lasia ..... Iltaa oli mukava kävellä kapeilla kaduilla ja portailla, nauttia prima piatti ja secondi piatti viihtyisässä trattoriassa. Tosin kahden naisen seurue ei oikein noudattanut hyviä italialaisia tapoja -antipastit jäi väliin, toinen söi prima piatin ja toinen secondin. Matkalla tämä ihan kokonainen meny jäi syömättä - ehkä sitten jokin toinen kerta.


Bellagio oli kyllä idyllinen paikka. Kuvattavaa ja katseltavaa riitti -olisi riittänyt pidemmäksikin aikaa. Torstain kävelyllä pääsimme jo hiukan syrjemmälle, istuimme paikallisten herrojen seuraksi kahville ja viinille. Upeat näkymät järvelle, ihanat rakennukset ja pienet yksityiskohdat lämmittivät sydäntä ja mieltä - ei oikein edes todeksi osannut uskoa. Se kaikki kauneus ja ihanuus -ja mitä ystävällisimmät italialaiset.


2 kommenttia:

Sooloilija kirjoitti...

Kyllä Italiassa on kaunista. Kaikki on niin historiallista ja taulumaisen komeaa! Miksei meillä!

Uskon, että ihmisen hyvinvointikin on paljolti riippuvainen ympäristöstä ja sen kauneudesta..

Olen itsekin Italia-fani, siellä monessa kaupungissa vieraillut.

Anonyymi kirjoitti...

Italia, suosikkimaani. Vaikuttaa paljolti samanlaiselta kuin Gardalla.

eikka