torstai 17. joulukuuta 2009

lahjoja

Voi kun olisi kädentaitoja tehdä persoonallisia lahjoja ystävilleen ja läheisilleen. Voisi kutoa, askarrella, sahata, höylätä, maalata ja värkätä mitä enemmän omannäköisiä lahjoja. Samalla kun tekisi, voisi ajatella lahjan saajaa. Ehkä voisi löytyä jotain oikein helpposti tehtyä (miten ihania blogeja käsintekevillä onkaan) , mutta epäilen että tämän pajan itsekritiikki pitäisi kaiken itsetekemän visusti omana tietonaan - onhan aikoinaan itse virkkaamana patalapusta muotoutunut ensin pipo ja yhtäkkiä pussukka, ja lopulta taisi sekin jäädä kesken.

Lapsena lahjojen ostaminen oli mukavaa. Rahaa saattoi olla kymmenen tai kaksikymmentä markkaa, joten lahjat eivät kovin arvokkaita voineet olla. Linja-autolla matkasimme siskon ja ystävien kanssa kaupunkiin ostoksille, kiertelimme pieniä liikkeitä, varovasti toisiltamme muka tietämättä ostimme lahjoja toisillemme. Jännitys budjettiin sopivista löydöistä ja salaisuuden pitämisestä oli joulun odotusta parhaimmillaan.

Mutta miten tänään? Mitä lahjaksi ja kenelle, kaupan hyllyltä. Siskon pienet pojat saavat lahjansa, ja ehkä ovat niitä helpoimpia hankittavia. Pieni poika ilahtuu vähemmänkin arvokkaasta lahjasta -näin ainakin äitinsä väittää .....

Minä en haluaisi ostaa mitää turhaa, enkä turhanpäiväisyyksiä. Mitä siis ihmiselle, jolla on jo kaikkea?

Minua ainakin ahdistaa, jos PITÄÄ löytää jokin lahja. Minä pidän löydöistä, jotka tulevat eteen ja tuovat heti mieleen ystävän tai läheisen. Ehkäpä olisi aika opetella hankkimaan joulu- ja syntymäpäivä lahjoja läpi vuoden, niin välttyisi liialliselta ruuhkalta ja stressiltä.

Minä en juurikaan jaksa nyt stressata lahjoilla. Pienten poikien lahjat on jo hallinnassa, miehellekin jotain pientä hankkittuna ja ystävälle olenkin ilmoittanut, että oma lahjani tulee perille vasta tulevana vuonna. Ensi viikonloppuna valmistuu lähimpien lahjat, arabialaisia maustekakkuja ja muutakin makeaa.

Sellainen lahja on mukava antaa, jonka löytäessään on itsekin ilahtunut. Ehkä silloin ystävyyden, läheisyyden ja rakkauden tunne välittyy myös saajallekin.

2 kommenttia:

Tuula kirjoitti...

Meikäläinen täällä aina illan viimeisenä kupsalehtaa ja vierailee ;) Oletko innokas leipomaan? Kuulin hyvän lahjavinkin, siis jos itse tykkää leipoa. Silloin voi antaa ystävälle lahjakortin, jolla lupaa leipoa hänelle esim. 25 pikkupullaa tai kakun tai mitä vaan,lahjan saaja saa määrätä ajankohdan. Minusta tämä oli hieno idea, vaikka en itse sitä aio toteuttaa. Mutta minulla on leipovia ystäviä, jotka aina jouluna tuovat ihania herkkujaan ja silloin tahtoo jo olla pakastin täynnä omatekemiä ja herkkuja muutenkin liian kanssa.

titu kirjoitti...

Tuuluska,

voi miten ihana idea :)