suklaata ja näkkileipää

jotenkin on helpompaa tuo laihduttaminen, kun tekee hyvää ruokaa ja syö sitä vähemmän. Minulta ei voisi kieltää herkkuja totaalisesti, vaan niitä on oltava ainakin hiukan. Muuten saattaa yllättää se järjetön himo esim. suklaaseen -ja sitten sitä mennään täydellisestä kieltäytymisestä täydelliseen suklaiseen sokerihumalaan ja sitten ei muka enää kannata miettiä syömistä, kun metsään on menty jo muutenkin.

joululta oli jäänyt yksi levy ihanan täyteläistä Favorina Turrón de Chocolate con Trufas (Lidl) suklaata, ja sen hävittäminen pelkästää syömällä ei tuntunut järkevältä. Päätin tehdä muffinseja, ohjeen vaalealle taikinalle löysin Tiinan herkkupäiväkirjasta -suklaaksi ainoastaan 300 g tätä jumalaista suklaata. Hyvää oli, lämpimänä suklaa ihanan valuvaista ja makoisaa.

nyt kun nämä pyhät on juhlittu, on aika taas siirtyä syömisessään siihen normaaliin, hiljalleen laihduttavaan rytmiin. Ihan tavallista ruokaa, kasviksilla ja hedelmillä höystettynä. Mieskin on opettellut syömään sen päivän omenan, joka pitää lääkärin loitolla. Minä yritän muistaa sen päivän omenan ja porkkanan, lisäksi tomaattia tai kurkkua -siinäpä se kohta onkin, päivän riittävä kasvisannos. Viikolla keittoja, viikonloppuna jotain hiukan juhlavampaa. Välillä herkkuja, sopivasti ja välillä jyrsitään näkkäriä. Pieniä määriä, useasti päivässä. Joskus tuntuu kyllä siltä, että minä syön aina ja joka välissä....

mutta kylläpäs nuo muffinsit näyttävät hyvältä,
taidanpa keittää kahvit ja herätellä ukkokullan päiväuniltansa.