helinää

Mistähän ne ideatkin tulevat? Silloin kun siis tulevat. Onneksi niitä on tullut ainakin silloin ja tällöin, töihin liittyen - ja muulloinkin.

Jos edessä on ongelma, suunnittelukohde, ei välttämättä heti tule sitä "hei, näinhän se tehdään"- oivallusta. Tuntuu, että kaikki luovuus on hukassa, hiukan jopa pelottaakin. Entä jos en keksikään tähän mitään "the Thing"-iä. En mitään persoonallista, juuri siihen kohteeseen, sille asiakkaalle oivallettua. Entä jos onkin vain harmaata massaa, ei värin väriä, ei muotoa? Ei mitään. Vain pohjapiirros kopioituna edessäsi, näytöllä piirrettynä seinien ääriviivat, kalusteet kohdillansa. Muutoin tyhjää ja harmaata.

Minulla oivallukset, ideat hakevat aikansa ja paikkansa. Jätän työn taka-alalle, annan sen hautua ja muhia muutaman päivän. Suosiolla siirrän pohjakuvat piiloon, kansioon ja hyllylle.

Unohdan koko asian. Sitten saattaa tulla se ensimmäinen idea, langan pää josta lähden kerimään kokoon kokonaisuutta. Tosin, joskus langat menevät pahastikin solmuun, ja aloitetaan alusta. Mukavaa ja palkitsevaa on se, kun lopulta kaikki osaset loksahtavat paikallensa, voin olla itse tyytyväinen ja asiakaskin pitää työstäni.

Toivottavasti tästä ei tule koskaan minulle pelkkää rutiinia, vaan saa aina pitää sen pienen pelon ja senjälkeisen innostuksen.