perjantai 17. lokakuuta 2008

masentavat sappikivet

Eilisen illan masennuksen ja ahdistuksen (niin siis luulin) vei mennessään pikkuPikkusiskon ja Vernerin kyläily. Leikkimiset uudella numeropalapelillä, jammailut kitaralla, ihanaakin ihanampi
unelmatorttu , jutut taas erivärisistä munista, Maurin etsiminen ja hukkaantuminen ja löytyminen, piirtäminen.


ja eihän se mitään masennusta ja ahdistusta ollut,
ihan vaan ne kaksi kiveä.
Se masennus siis hoitu nappaamalla pillerit siihen vaivaan
- leikkausta odotellessa.

2 kommenttia:

Hallatar kirjoitti...

Toivottavasti pääset pian kivistä eroon?

Samanlainen leikkaus on edessä miun Mamallani.

titu kirjoitti...

- ne ei onneksi kauheesti vaivaa, kunhan muistaa olla syömättä liikaa rasvaa, mausteita.... ja lääkkeet tepsii ihan hyvin.

Leikkaus ei kait ole kovin iso juttu, en tiedä -jonossa ollaan.